Date number one

Matkan alussa sovittiin Aleksin kaa, että molemmat meistä pitää tän kesän aikana toisillemme treffit, joiden sisältöö ei saa paljastaa etukäteen.. Aleksi päätti pitää omansa nyt toissaviikonloppuna ja mä jännitin monta päivää et mihin sitä pääsee (tai joutuu).

Lämpömittari näytti +30 ja alotettiin meidän hellepäivä tekemällä pitsaa.. Se ei sinänsä vielä kuulunu Aleksin treffisuunnitelmiin, mutta oli silti ihan kiva tapa alottaa päivä. Pitsailujen jälkeen Aleksi autoili meidät läheiseen tower parkkiin, jossa on siis vaikka mitä tekemistä, ruokapaikkoja ja kauppoja sun muuta samassa rykelmässä.

Aleksi oli varottanu mua etukäteen sen verran että tiesin ottaa mukaan bikinit ja pyyhkeen ja pian löysinki itteni Splashdownista. Ensi luulin sitä tavalliseks kylpyläks, mut hyvin pian mulle selkis, että se paikka on aiva täynnä vesiliukumäkiä! Tunsin itteni taas 10-vuotiaaks !!



Suomen vesiliukumäet ei oo kyllä mitää näihin verrattuna.. Olin aivan varma että nyt se elämä loppuu, olihan se hirmu hauskaa, mutta samalla niiiiiiiiiiin järkyttävän pelottavaa.. Huomasin siis myös että musta on tullu ehkä aavistuksen vanha..

Välillä liukumäissä ei nähny mitää ja yhtäkkii vaan tuntui siltä, että alkoi tippumaan alaspäin sellasta vauhtia, että mietti että jäikö uikkarit matkan varrelle.. (ei onneks jääny). Yks liukumäki loppui semmoseen isoon pyöreeseen pömpeliin, mihin jäi pyörimään, kunnes sieltä sitte tippui altaaseen.. Ja osaa piti laskee renkailla.. Olin seota!

Muutamaa adrenaliinipurkausta myöhemmin rauhotuttii vähä ja Aleksi vei mut syömään Portugalilaiseen kanaravintolaan. Tilattiin suosittua peri-peri-kanaa ja hiki virtas, suu paloi ja taisin muutaman kyyneleenki tirauttaa.. Mutta oli se tosi hyvää !! :---)

Massut pullollaan lähettiin hakemaan viereisestä ruokakaupasta mun karkkipäivän kunniaks vähä mörssyy ja mentiin semmoseen isoon pelipaikkaan, jossa muun muassa ammuttiin zombeja pyssyllä.. En oo ikinä ennen pelannu tollasta pelii.. paljosta oon jääny paitsi.
Muutaman kolikot ja pelit myöhemmin ilta vaan jatkui jatkumistaan ja Aleksi herrasmiehenä vei mut vielä leffaan kattomaan now you see me -nimistä elokuvaa. Olipas muuten aika hyvä, vaikka vähä kadutti että mentiin paikan päälle nii ajoissa.. Täälä ku mainoksia tulee puol tuntii ennen leffan alkuu..

Päivän jälkeen oli ikionnellinen olo. Väsynyt, mutta onnellinen. Ja vaikka kello oli jo päälle 11, oli vielä tosi lämmin.. Iha ku ulkomailla !

Pienoset suorituspaineet tuli omia treffejä ajatellen... (Ideoita otetaan vastaan...salaa..) :-----------------) iiihhanaa.

Ja arvatkaa mitä muuta????

Mä sain töitä (taas) !! Viikko sitte alotin työt suht pikkuriikkisessä liikkeessä tossa kävelykadulla, joka myy koulupukuja. hih. Ku sain paikan, olin niin ilonen, että kipitin heti Primarkkiin ja ostin norsupaidan, jee !

Pahoittelen kuvien pientä määrää tällä kertaa.. Joskus on vaan niin hurjan ihanaa ku ei tarvi koko ajan räpsiä!

Sattuu ja tapahtuu

Kuten jo aiemmin kertoilin nii tässä meidän kadulla on tosi usein monen moista tapahtumaa. Joka tiistai the quaylla on Euroopan suurin moottorioyörätapahtuma ja koko katu on ihan täynnä ja joka puolelta vaan kuuluu brum. 

Mä en noista pyöristä hirmusti mitää ymmärrä, mutta ihan kivojahan ne on. Lisäks täälä on joka perjantai pyhitetty autoille.. joka viikolla on eri kategoria.. meidän aikana tässä on ollu mm. minit, avoautot ja ihan mun lempparit semmoset ihanan vanhat autot ! En mä niistäkää oikeestaan mitää tiedä, mutta sen oon oppinu, että autot voi olla ihan tosi SÖPÖJÄ ! 

Löysin myös avoautojen joukosta ittelleni oikeen sopivan kokosen ajokin. En oo varmaa koskaa ennen nähny autoo, jonka sisään pääsisin ilman oven avausta hyppäämällä.. ei tarvis yhtää kyllä kiipeillä. Ihana, ihana auto ! Mulla on kyllä vähä semmonen tunne, et Aleksi katteli näytä autoja ihan eri näkökulmasta ku mä..

...

Yhtenä päivänä täälä oli tapahtuma nimeltään crazy golfs. Sillon täälä oli Bournemouthin yliopistosta joukkueita, jotka oli rakentanu minigolfratoja ties mistä.. Olin koko päivän töissä, joten en päässy kokemaan golffailuja muuta ku vähä ikkunasta ulos kattomalla.. 

Tässä vieressä on myös tommonen pieni pelipaikka, joka on siis täynnä tommosia pelilaitteita, missä pääsee kyllä eroon hiluista tosi nopeesti.

Yks ilta käytiin sielä Aleksin kaa pyörähtääs ja selkeesti kannatti, koska voitettiin mahtavia palkintoja !

Onko siis hienompaa ku neonväriset OMG-korut ja kenkäavaimenperät?? JEE..

...

Viime viikonloppuna täälä oli folk-festivaalit. Voin sanoa, että en oo ikinä nähny yhtä pöhkön näkösiä tansseja.. Musiikki taas.. noh.. se oli kansanmusiikkia. Tavallaan ihan hellusta, mutta sain kyllä jo tarpeekseni. 

Vanhat parrakkaat papparatki heilu tuola kaduilla niin että ei oo ennen nähty! Jotain hellyyttävää siinä kyllä oli.. 

Jatkuvasti täälä siis on jotain menoo ja se on kyllä ihan piristävää vaihtelua, vaikkei noihin kaikkiin oo kunnolla ehtinykkää töiden takia.

Töistä puheen ollen.. tapahtumien lisäks on myös vähä sattunu. Mulle kävi vähä köpelösti ja mun pubeilut loppui lyhyeen. Mun aikanen lähtö maasta koituiki ongelmaks eikä mua voitu pitää sielä pidempään. Ei kovin reilua työnantajilta, mutta en nyt lannistu vaan yritän ettiä jotain uutta. On se silti aika uuvuttavaa olla taas lähtöruudussa.

Ilosia uutisiaki on toki ollu! Viikko sitte meillä oli täälä oikeen tuplajuhlat, ku Aleksilla oli synttärit ja mä heräsin aikasin aamulla siihen, ku äiti soitti että mun nimi on yliopistoon päässeiden listalla, ihan huippuu! Aleksin isi sattui olemaan kans täälä sillon ja käytiin juhlistaas tätä päivää sitte ravintolassa.. Söin ravun !! 

(ja kaks katkarapua..)

Corfe castle

Vihdoinki tuli viikonloppu ja ihan törkeen kuumat ilmat.. en nyt sano että liian kuumat, mutta eipä paljo toisinkaa.. Päätettiin hyödyntää aurinkoo ja lähettiin sitte avoautoilemaan kohti corfe castlea.

Tää linna oli rakennettu joskus kaaauan, kauan sitte tommosen kukkulan päälle, mutta ei siitä enää nykyää paljoa oo jääny jäljelle.. Oli se silti jostain syystä aika vaikuttava.. Oon kyllä huomannu itestäni semmosen puolen, että ku meen paikkoihin, missä on tapahtunu jotai kamaluuksia ja paljo tappeluita ja murhia tai muuta traagista nii suorastaan sekoan nostalgiasta.. On siis ehkä niiden kaikkien infotaulujen syytä miks omalla pelottavalla tavallani viihdyin sielä. 

Aleksillekki kävi vähä köpösti.. :---(

Aleksi yritti kovasti suoristaa linnaa.

ja mä kovasti uskottelen itelleni että se liikkui ees vähä.. 

Ja pienen yllytyksen jälkeen päätin nolata itseni.. Siihen ei oo parempaa tapaa ku julkinen woogie boogie -tanssi. Oon ylpee keräämistäni katseista ! Taustalla näkyy markkinatunnelmii.. Satuttiin tänne hyvänä päivänä, ku täälä sattui olemaan ruoka- ja juomamarkkinat.

Käytiin sitte maistamassa paikalliset jääteet ja nähtiin myös lehmiä, ne oli kivoja. Ansaittiin myös mitalit (aitoa muovia), ku suoritettiin Aleksin kaa (ehkä aavistuksen nuoremmille ihmisolennoille tarkotettu) castle quest ja tehtiin myös sen mukana tulleet lisätehtävät.

 Ylpeänä palautettiin meidän vastauspaperi tarkistettavaksi.. :--) Kuvassa on muuten pelikaani..

Linnailujen jälkeen käytiin vielä pyörimässä vähä linnan juuressa olevassa kylässä, josta löysin myös paljo kumman kokosia ovia..

Tunnen itteni kerranki tosi pitkäks.

Päätettiin mennä takas autolle vähä eri reittiä ku tultaessa ja seikkailumielellä päädyttiin sitte pellolle. Käveltiin pelloilla yllättävän kauan ja välillä maassa oli niin paljo irtoheinää, että suorastaan rämmittiin pelloilla.. Englantilainen maaseutu ei oo kyllä hullumpaa.. 

Yhtäkkii havahduttiin siihen, että lähellä meidän vieressä oli peura (tai joku vastaava.. kauris?). Sen pää oli pusikossa ja sillä oli ruokailu kesken nii se ei huomannu meitä heti. Yritettiin päästä vähä lähemmäs, mutta kiinni jäätiin. Hienosti se kyllä pakeni!

 
Illalla olis after sun lotion ollu kyllä tarpeen. Itseppähän toivoin saavani väriä, mutta kirkkaan punanen ei ollu ihan se mitä tarkotin.

Brownsea island

Päätin sittekki uskaltautua brownsea islandille! Ei näin hienoja kelejä saa heittää hukkaan, joten lähettiin heti sunnuntana aamupäivällä lautalla saarelle, missä partioliike on perustettu. 

Lautalta näkyi hienosti meidän rantaan ja nyt vasta ekan kerran hoksasin, kuinka isossa talossa me elellään (näkyy tossa kuvassa oikeella.. muistuttaa ennemminki kyllä useampaa taloa ku yhtä yhtenäistä rakennusta).
Vaikka sitä on ollu paljo meren äärellä nii ei oo kyllä parempaa ku päästä ihan oikeesti pois tuolta maankamaralta.

Brownsea island oli ihan mukava, mutta ei mikää tajunnan räjäyttäjä. Sielä oli lähinnä luontoa ja polkuja.. Suomessa sitä mettää näkee suht paljo, joten tää ei nyt ollu mitään hirveen uutta, mutta en todellakaan valita.
Nähtiin myös niitä harvinaisia, kuuluisia, vaarallisia Aleksin vihollispetoeläimiä, punaoravia. Tällä kertaa ne oli kuitenki aika rauhallisia eikä saatu kävystä päähän.

Käveltyä tuli paljon ja koska oli niin kuuma pidettiin välillä evästaukoja.. jos totta puhutaan nii useampi evästauko, joka sopii kyllä mun kaltaselle ruokaa rakastavalle olennolle. 

Eväspaikat valittiin tietty näköalojen mukaan..

Täälä ei muuten vesikää ollu niin kylmää! :)

Tutustuttiin myös paikallisiin riikinkukkoihin.. Ei nää kyllä ihmisiä pelkää.. Heti ku joku ottaa kameran esiin nii nää kävelee suoraa päin, pysähtyy ja poseeraa !

Pyrstöä meille ei kyllä esitelty niin paljo ku oltais haluttu, mutta aikamoinen komistus silti.

Oon myös tullu sellaseen lopputulokseen, että jokasella matkalla pitäs olla mukana oma henkilökohtanen valokuvaaja.. (mieluiten näkymätön ja hiljanen) Joka kerta ku haluaa ottaa sellasen kuvan missä me molemmat ollaan nii aina joku menee pieleen.. Esim aurinkolasit saattaa paljastaa kuvan aavistuksen teinin luonteen..

Mutta parempaan en nyt pystyny. 

Pakko näin lopuks myöntää, että on mulla jo pieni Suomi-ikävä. Erityisen ikävä on hyvää hanavettä ja turkinpippureita ja tietenki kavereita ! Sitte ku tuun takas nii suorastaan vaadin tyttöjenillan ja salmiakkibileet.. varautukaa jo siis henkisesti :--)

By the way, paluulippu on hankittu, joten ette pääse musta eroon lopullisesti !