Mä en noista pyöristä hirmusti mitää ymmärrä, mutta ihan kivojahan ne on. Lisäks täälä on joka perjantai pyhitetty autoille.. joka viikolla on eri kategoria.. meidän aikana tässä on ollu mm. minit, avoautot ja ihan mun lempparit semmoset ihanan vanhat autot ! En mä niistäkää oikeestaan mitää tiedä, mutta sen oon oppinu, että autot voi olla ihan tosi SÖPÖJÄ !
Löysin myös avoautojen joukosta ittelleni oikeen sopivan kokosen ajokin. En oo varmaa koskaa ennen nähny autoo, jonka sisään pääsisin ilman oven avausta hyppäämällä.. ei tarvis yhtää kyllä kiipeillä. Ihana, ihana auto ! Mulla on kyllä vähä semmonen tunne, et Aleksi katteli näytä autoja ihan eri näkökulmasta ku mä..
...
Yks ilta käytiin sielä Aleksin kaa
pyörähtääs ja selkeesti kannatti, koska voitettiin mahtavia
palkintoja !
Onko siis hienompaa ku neonväriset
OMG-korut ja kenkäavaimenperät?? JEE..
...
Viime viikonloppuna täälä oli
folk-festivaalit. Voin sanoa, että en oo ikinä nähny yhtä pöhkön
näkösiä tansseja.. Musiikki taas.. noh.. se oli kansanmusiikkia.
Tavallaan ihan hellusta, mutta sain kyllä jo tarpeekseni.
Vanhat parrakkaat papparatki heilu tuola
kaduilla niin että ei oo ennen nähty! Jotain hellyyttävää siinä
kyllä oli..
Jatkuvasti täälä siis on jotain menoo ja se on kyllä ihan piristävää vaihtelua, vaikkei noihin kaikkiin oo kunnolla ehtinykkää töiden takia.
Töistä puheen ollen.. tapahtumien lisäks on myös vähä sattunu. Mulle kävi vähä köpelösti ja mun pubeilut loppui lyhyeen. Mun aikanen lähtö maasta koituiki ongelmaks eikä mua voitu pitää sielä pidempään. Ei kovin reilua työnantajilta, mutta en nyt lannistu vaan yritän ettiä jotain uutta. On se silti aika uuvuttavaa olla taas lähtöruudussa.
Ilosia uutisiaki on toki ollu! Viikko sitte meillä oli täälä oikeen tuplajuhlat, ku Aleksilla oli synttärit ja mä heräsin aikasin aamulla siihen, ku äiti soitti että mun nimi on yliopistoon päässeiden listalla, ihan huippuu! Aleksin isi sattui olemaan kans täälä sillon ja käytiin juhlistaas tätä päivää sitte ravintolassa.. Söin ravun !!
(ja kaks katkarapua..)
Corfe castle
Tää linna oli rakennettu joskus kaaauan, kauan sitte tommosen kukkulan päälle, mutta ei siitä enää nykyää paljoa oo jääny jäljelle.. Oli se silti jostain syystä aika vaikuttava.. Oon kyllä huomannu itestäni semmosen puolen, että ku meen paikkoihin, missä on tapahtunu jotai kamaluuksia ja paljo tappeluita ja murhia tai muuta traagista nii suorastaan sekoan nostalgiasta.. On siis ehkä niiden kaikkien infotaulujen syytä miks omalla pelottavalla tavallani viihdyin sielä.
Aleksillekki kävi vähä köpösti..
:---(
Aleksi yritti kovasti suoristaa linnaa.
ja mä kovasti uskottelen itelleni että se liikkui ees vähä..
Käytiin sitte maistamassa paikalliset jääteet ja nähtiin myös lehmiä, ne oli kivoja. Ansaittiin myös mitalit (aitoa muovia), ku suoritettiin Aleksin kaa (ehkä aavistuksen nuoremmille ihmisolennoille tarkotettu) castle quest ja tehtiin myös sen mukana tulleet lisätehtävät.
Ylpeänä palautettiin meidän vastauspaperi tarkistettavaksi.. :--) Kuvassa on muuten pelikaani..
Linnailujen jälkeen käytiin vielä pyörimässä vähä linnan juuressa olevassa kylässä, josta löysin myös paljo kumman kokosia ovia..
Tunnen itteni kerranki tosi pitkäks.
Päätettiin mennä takas autolle vähä eri reittiä ku tultaessa ja seikkailumielellä päädyttiin sitte pellolle. Käveltiin pelloilla yllättävän kauan ja välillä maassa oli niin paljo irtoheinää, että suorastaan rämmittiin pelloilla.. Englantilainen maaseutu ei oo kyllä hullumpaa..
Yhtäkkii havahduttiin siihen, että lähellä meidän vieressä oli peura (tai joku vastaava.. kauris?). Sen pää oli pusikossa ja sillä oli ruokailu kesken nii se ei huomannu meitä heti. Yritettiin päästä vähä lähemmäs, mutta kiinni jäätiin. Hienosti se kyllä pakeni!
Illalla olis after sun lotion ollu kyllä tarpeen. Itseppähän toivoin saavani väriä, mutta kirkkaan punanen ei ollu ihan se mitä tarkotin.
Brownsea island
Päätin sittekki uskaltautua brownsea islandille! Ei näin hienoja kelejä saa heittää hukkaan, joten lähettiin heti sunnuntana aamupäivällä lautalla saarelle, missä partioliike on perustettu.
Lautalta näkyi hienosti meidän rantaan ja nyt vasta ekan kerran hoksasin, kuinka isossa talossa me elellään (näkyy tossa kuvassa oikeella.. muistuttaa ennemminki kyllä useampaa taloa ku yhtä yhtenäistä rakennusta).
Vaikka sitä on ollu paljo meren äärellä nii ei oo kyllä parempaa ku päästä ihan oikeesti pois tuolta maankamaralta.
Brownsea island oli ihan mukava, mutta ei mikää tajunnan räjäyttäjä. Sielä oli lähinnä luontoa ja polkuja.. Suomessa sitä mettää näkee suht paljo, joten tää ei nyt ollu mitään hirveen uutta, mutta en todellakaan valita.
Nähtiin myös niitä harvinaisia, kuuluisia, vaarallisia Aleksin vihollispetoeläimiä, punaoravia. Tällä kertaa ne oli kuitenki aika rauhallisia eikä saatu kävystä päähän.
Eväspaikat valittiin tietty näköalojen
mukaan..
Täälä ei muuten vesikää ollu niin
kylmää! :)
Pyrstöä meille ei kyllä esitelty niin
paljo ku oltais haluttu, mutta aikamoinen komistus silti.
Mutta parempaan en nyt pystyny.
Pakko näin lopuks myöntää, että on mulla jo pieni Suomi-ikävä. Erityisen ikävä on hyvää hanavettä ja turkinpippureita ja tietenki kavereita ! Sitte ku tuun takas nii suorastaan vaadin tyttöjenillan ja salmiakkibileet.. varautukaa jo siis henkisesti :--)
By the way, paluulippu on hankittu,
joten ette pääse musta eroon lopullisesti !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti