Viimeisistä viimeisimmät

Elämä täälä alkoi jo vähä muistuttamaan arkea.. mutta ei sit kuitenkaa ihan.. Koko tää kesä on tuntunu yheltä pitkältä lomalta vaikka on ollu töissä ! Kumpa näin vois jatkaa vielä hetken !

Pari viimesintä viikkoo meni ihan hujauksessa ! Meidän treffejen seuraavana päivänä mentiin takas Bournemouthiin varaamaan meille surffikurssia ja saatiinki tunti sovittua viikon päähän ! Tuntui niin huikeeltaaa !

Viime viikolla Aleksin isä tuli käymään täälä ja käytiin yhtenä päivänä töiden jälkeen Christchurchissa tossa lähistöllä.. Ku sitä päivää muistelee niin ekana tulee mieleen hyttyset !!! Ei Englannissa pitäny niitä olla.. sikshän me tänne karattiinki ! Ei niitä ny sielä ollu ehkä ihan samassa mittakaavassa ku Suomessa, mutta silti. :--(

En oo enää aivan varma halunko takas Suomeen..

Christchurchissa käytiin syömässä ja muuten vaa pyörimässä ja lopuks mentiin vähä spontaanissa ja puolivahingossa kuunteleen jonku urkuristin konserttii.. Ei kylläkää kuultu ku muutama teos, mutta ihan taitavalta tyypiltä se vaikutti.. Vaikka emmä ny tiiä onko noi urut kuitenkaa ihan mun juttu..

Viime viikonloppuna lähettiin bussiseikkailulle ! :--) olispa Suomessaki noita kakskerroksisii söpöjä, punasia busseja.. koulumatkat olis paljo jänskempii. Saatiinki oikee aitiopaikat yläkerran etupenkiltä. 

Puolentoista tunnin kruisailujen jälkeen saavuttiinki meidän määränpäähän, Studlandiin, missä oli beer festivalit menossa kolmatta päivää. Mikäs oliskaan parempi paikka olutallergikolle ku festarit 200 oluen kera !

Muutama hiilihapoton, lämmin juoma myöhemmin tuntui et paikka oli jo aika nähty.. Ihmisii oli niin paljo, että yhen juoman jonottamiseen meni yli puol tuntia.. Mistään ei istumapaikkaa.. vaitsi maasta, mutta eipä paljo tilaa sieläkään. Mutta ainaki sielä oli tosi söpö basistimummo !

Yhtä jonottamista tää päivä kyllä oli unohtamatta ruokajonoa ja sadan metrin jonoa bussipysäkille ku päätettiin lähtee takas päin..

Loppujen lopuks bussit oli niin täynnä ettei ne ees pysähtyny meidän pysäkillä, joten päätettiin taas vähä seikkailla ja lähettiin bussilla väärään suuntaan niin että päästiin meidän oman bussin ekalle pysäkille. Toimi. :--) Miljoona bussia myöhemmin oli kiva mennä jo kotiin ja juoda ihan vaan kaakaoo.

Seuraavana päivänä lähettiin heti aamulla (taas kerran) Bournikseen.. tällä kertaa mielessä surffailu ja mä ainaki jännitin niiiiin paljo ja olin niin innoissani etten tienny miten päin olla ! Noh päästiin paikan päälle ja arvatkaa vaan tuuliko.. no eipä tuullu.. ainakaa tarpeeks. Surffiaalloista ei ollu kyllä jälkeekää ja kun oltiin vedetty märkäpuvut päälle, jouduttiin tyytymään suppingiin. Ihan samalla tavalla siihen laudan päälle mentiin ku surffauksessa, mutta lauta oli leveempi ja si ku siinä seisottiin nii melottiin eteenpäin..

Liian helppoa. Aaaaivan liian helppoa, mutta oli se silti aika kivaa ku pääsin suurimmasta pettymyksen tunteesta eroon. Päätettiin, että joku vuos tehdään etelänloma ja mennään iha vaa surffaamaan ! Aattelin ruveta lottoomaan.

Lähtö alkaa pikkuhiljaa häämöttään ja on tää aika kummallista. Käytiin kattomassa meidän viimeset ilotulitukset..

tehtiin myös meidän viimeset ruokaostokset, viimeset avoautoilut, viimeset The Quayn autoillat..

..viimeset kokkailut ja shoppailut.. Eilen kävin myös viimestä kertaa vaahtokylvyssä ! Töissäki jouduin sanomaan viimeset hyvästit.. Oli aika haikeeta ja ne ihanat oli tehy mulle kortin ja ostanu lahjan.. Ikävä tulee, mut onneks on facebook.. Ellen si saa lotossa sitä jättipottii ja lennä takas !!

Tänään, meidän viimesenä päivänä Poolessa, aateltiin vielä vähä tyydyttää meidän surffinälkää ja mietittiin vaihtoehtoja windsurfingin ja kajakkeilun välillä. Ajettiin Studlandiin rannalle ja.... tättäräää vuokrattiin vesipyörä !! Ei se ny ehkä ihan meidän surffauksen himoa tyydyttäny.. Se oli semmonen kahen istuttava muovihökkelö mitä poljettiin eteenpäin. Ihanan lapsellista ja ehkä siinä just viimeset (taas toi pelottava sana) rusketukset sai hankittua. Tai sitte ei.. oon aika valkonen.. Mutta todellaki parempi tapa viettää VIIMESTÄ päivää täälä ku esim. kotona kököttely. 

Kotiin.. ja viimeset pakkailut.. ja viimenen lounas.. ja iltapala.. huomenna vielä alkaa vimppa seikkailu ja sit kotiin.. Ihan oikeeseen kotiin :--) 

Date number two

Vihdoinki tuli mun vuki järkätä Aleksille treffit ja mua varmaan jännitti enemmän ku Aleksia.. Päätin siis viedä Aleksin Bournemouthiin vaikka ollaan sielä jo kerran ennenki nopeesti käyty.



Mun oli tarkotus viedä Aleksi comedy clubille kattoon jotain koomikkoo, mutta liput oliki yllättäen loppuunmyyty ja tää suunnitelma meni si vähä mönkään.. En kuitenkaa lannistunu.




Mentiin Bournemouthiin bussilla ja jäätiin pois ison puiston luona, missä mun oli tarkotus viedä Aleksi kuumailmapalloilemaan.. Noh.. sekään ei menny siite aivan nappiin, koska päiväks oli luvattu sadetta niin pallo ei lentäny.. 


Lipunmyyjät kuitenki pyys tulemaan takas viiden aikaan. Tässä vaiheessa olin oikeesti jo aika maani myyny. Kaikki mun parhaat ideat alkoi olemaan sitte siinä.. harmitti aika pahasti, mutta minkäs teet. Mentiin sitte minigolffaamaan.

 

Ku vähä pääsi suurimmasta vihastuksesta eroon nii kyllä se päivä alkoi taas ihan kivalta tuntumaan. Minigolf -radat oli kyllä yllättävän helppoja.. Vaikka niissä oli jotain yritetty vähän väsäillä nii suurimman osan olis saanu tarkka lyöjä suoraan lyömällä ensimmäisellä sisään.. Onneks me ei olla niin tarkkoja lyöjiä nii ei ollu kuitenkaa ihan niin tylsää. :--)

Seuraavien kuvien perusteella voi arvailla kumpi voitti..

Uskokaa tai älkää..

Huonosti mulle taas siis kävi.. 

Minigollailuiden jälkeen hengailtiin hetki ja haettiin pehmikset ja lähettiin jossain vaiheessa käppäileen kohti rantaa..

Kun jätskit oli menny hyviin suihin päätettiin spontaanisti olla lapsellisia ja mentiin tuolikaruselliin.

Mun on pakko myöntää että musta on tullu vanha tai sit toi karuselli oikeesti oli hurja. Kyllä sielä joku ehti jo vähä oksennellakki.. Ei kovin kaunista katseltavaa. Vähän hoiperrellen lähin itekki tästä laitteesta.



Ja ylläriylläri.. si eksyttiin taas jostain syystä semmoseen pelipaikkaan.. joku niissä vaan jaksaa houkuttaa. Tällä kertaa ei kuitenkaa ammuskeltu tsombeja, mutta voitettiin kuitenki kolme karkkia... Onneks sattui olemaan mun karkkipäivä ja koska kaikki karkit sisälsi kookosta, jota Aleksi niin kovasti rakastaa, sain syyä kaikki karkit itte, hihhih.




Sitte mentiin katteleen kaloja Bourniksen rannassa olevaan ocenariumiin. Olin kyllä kiitollinen siitä että meidän ja kalojen välissä oli lasi.. Piraijat on pelottavia !! Ne tuli tosi lähelle ja oli tosi rumia ja isoja.. Eka luultiin niitä tonnikaloiks.. hups. Yks typerä kala yritti syödä mut.. aina ku menin lähelle lasia tai laitoin siihen käden nii se alkoi näykkimään ja tunkeen naamaansa siihen lasiin.. ja ku Aleksi koitti samaa nii se joka kerta vaan käänsi selkänsä... Alkoi pelottamaan (taas)

Kaikista ilosin olin tietty siitä, että löydettiin nemo ! 

Vähä olis tietty huvittanu vapauttaa ne mereen, mutta luovutin ku tajusin, että se on hiukan hankalahkoa.

Sielä oli myös söpöjä kilppareita ja liskoja..

..ja saukkoja, mutta ne oli nukkumassa.. ja si tietty haita ! Oon selkeesti kattony liikaa kauhuelokuvia, koska aattelin heti et tietty ne on vielä pahempii ku piraijat.. kunnes..

Nyt siis pelkään kookospähkinöitä.. kaikennäkösiä fobioita sitä täältä mukaansa keräilee matkan varrelta, joten varautukaa antamaan mulle jotain kookosterapiaa ku tuun takas kotiin (VIIKON PÄÄSTÄ !!)

By the way.. täälä on kesyjä oravia.

Kello oli tässä vaiheessa viis ja käytiin katsastaas kuumailmapallon tilanne, mutta oli kuulemma liian tuulista, joten pallo ei siis tänään lennä... voi räkä !




Tän kaiken jälkeen meidän massut kurni, joten mentiin rannalla olevaan hot rocks -nimiseen ravintolaan. Aleksi veti oikeen kunnon kokosen hampparin, jonka välissä oli törkeen kokonen pihvi! Ikinä en oo noin isoa hampparipihviä kyllä nähny. Mä aattelin olla rohkee ja tilasin simpukoita.. ja koska en ollu aivan varma tykkäänkö niistä tilasin myös ranskikset.. Tyylikästä..

Tultiin siihen tulokseen, että simpukat maistuu aika lailla kalalta, mutta näyttää sisältä paljo ällöttävämmiltä. Hyvää siis oli kyllä, mutta ei ehkä niin hyvää että haluisin niitä ihan heti lisää. Kuitenki niin hyviä, että ranskiksiin ei tarvinnu liikaa turvautua :--)



Mun treffit alkoi olemaan aika lailla siinä.. Tuntui kyllä salaa aika kurjalta ku niin moni juttu meni mönkään. Päätettiin kuitenki pitää kiva loppuilta ja käveltiinympäri kaupunkii ja mentiin yhteen pubiin vielä yhelle ennen ku päätettiin lähtee takas Pooleen.



Ku oltiin kävelemässä takas bussipysäkille tapahtui jotain toooosi tosi kivaa ! Ei meinattu uskoo todeks sitä näkyy ku meidän edessä taivaalle kohos kuumailmapallo! Mun ei tarvinnu enää yhtää salaisesti (tai vähemmän salaisesti) surkutella ja Aleksi sai paremmat treffinsä !
Lipunmyyjä ei varmaan ikinä ollu nähny näin ilosta tyttöä ennen ku saavuin kassalle !

En oikeen tiiä mitä sanoa tästä kokemuksesta muuta ku että kokeilkaa aiva itte! Suosittelen. Ylhäällä kyllä olin ihan kiitollinen ettei lennetty yhtää tuulisemmalla säällä.. Siihen aikaan illasta tuuli ei tuntunu maan kamaralla enää juuri miltään, mutta kyllä se sitä palloa ihan tarpeeks sai riepoteltua mitä ylemmäs päästiin. Ja olihan se ny hei aika romanttistaki ! Samassa kyydissä oli joku aivan yhtä innokas nainen, joka sitte kuvaili meitä. Kiva tyyppi!

Tähän on hyvä lopettaa. Olo on HYVÄ !

I'm siiiinging in the rain !

Southampton ja Lyme Regis

Taas tuli viikoloppu ja sillon meillä on tapana aina lähtee johki päin maailmaa ja tällä kertaa päätettiin mennä Southamptoniin, jota voi sanoo jo ihan kaupungiks. Ihmisii oli jo niin paljo, että siinä meni jo joku maaginen raja sille, että sielä en enää haluis välttämättä asua, mutta ehdottomasti näkemisen arvonen paikka varsinki jos tykkää vähänki shoppailla.

Vietettiin sielä koko päivä ja pidettiin evätaukoo kivas puistos, jossa oli jotai torvityyppejä soittelemassa ja muutenki paljo ihmisii löhöilees. Ja koska rakastamme ruokaa käytiin myös syömässä vähän lisää Italialaisessa ravintolassa.. nam. 

Sielä oli menossa myös joku ihmeellinen sarvikuonotaidetempaus.. Ympäri kaupunkii oli sarvikuonoja, jotka oli maalattu jotenki hienosti.. tai vähemmän hienosti..

Niiden pointti jäi vähä epäselväks, mutta pakkohan niitä ny oli kuvata ku niitä kerran oli.. Kuinka usein sitä näkee sarvikuonoja keskellä kaupunkii !

Päivän päätteeks ku oltiin jo menossa kotiin päin muistettiin yhtäkkiä yhen paikallisen humalaisen miekkosen suosittelema paikka rannalla, missä pitäs ehdottomasti käydä.. Kyseinen tyyppi kertoi että sielä rannalla on kalliossa jotain vanhoja kaiverruksia.. jostain naamoista ja nyrkeistä se puhui.. Mentiin si vielä illalla rannalle. 

Eipä me mitää kaiverruksia löydetty.. Voihan tietty olla että se ukko oli nähny unta.. Sen sijaan nähtiin tehokas kalastustapa..

Jäpikällä oli neljä koukkuu siimassa ja ihan hyvin näytti taktiikka toimivan.. 

Rantahengailuks meni siis tääki ilta. Hansut tykkää !

Seuraavana päivä oli luvassa Lyme Regis. Sinne mentiin, koska kuultiin hyvät huhut et sielä on fossiileita. Ennen niitä en kuitenkaa pystyny miettimään mitää muuta ku jätskiä, koska oli niiiiiin kuuma.. 

ja koska jätski on hyvää.. :--)

Aluks ku etittiin fossiileita, ei oikeen tiedetty ees mitä ettiä. Kyllä me suunnilleen tiedettiin miltä ne näyttää, mutta tuntui niin hölmöltä kurkkia jokasen kiven alle ku ei tienny missä niitä on.. Luulin että niitä olis ollu ihan pilvin pimein.. Mutta ku semmosen näki nii ei siitä voinu erehtyä! 

Pikkuhiljaa alkoi kans tuntuun että vesi oli sen verran korkeella että edemmäs ei enää päästy meneen, mutta kyllä niitä onneks ihan tarpeeks tuli nähtyä. 

Yleensä ku lähetään johonki nii Aleksi hoitaa sen ajamisen ja mun ajelut on jääny vähä kokeiluasteelle, mutta nyt päätin että on aika ryhdistäytyy.. Oli tosi outoo.. Nää kadut on liian kapeita ! Ja ihan ojan puolella en onneks käyny, koska pientare pelasti.. Olin onnekas, koska yleensä niitä pientareita ei aina ees oo. Mutta hei jee !

Turistit........

En enää tunne täälä itteeni niin turistiks.. Täälä on hirmu paljo ollu ny kyllä niitä.. varsinki saksalaisia ja aina ku niihin törmää nii alitajunta huokailee niiden määrää ja sitä vaan miettii kuinka pöhköltä se tuntuu ku ne alkaa kuvaileen noita puhelinkoppeja.. eiks ne ny oo jo nähty? Tuntuu yhtä hölmöltä ku se ku japanilaiset turistit kuvaa Vaasassa vapaudenpatsasta.. :--) Se on huvittavaa !



Täälä on nyt koko ajan ollu menossa ja tulossa, joten yhtenä viikonloppuna päätettiin olla yks päivä ihan vaan Poolessa. Kierrettiin pari kauppaa ja käytiin kirjastossa.. Ei mitää sen kummempaa.. sakkoja pääsin kyllä jo kirjastoon maksamaan.. tyypillistä mua, mutta se oliki sitte päivän hurjin tapahtuma.
Sitte sai taas kotioleilu riittää ja lähettiin seuraavana vapaapäivänä Salisburyyn, missä suurin nähtävyys tais olla katedraali.

Kuollut mies.

Kuolleelta näytti myös kyltin lehmä..

Olin jokseenki järkyttynyt tästä pubin nimestä ja logosta.. En uskaltanu mennä sisään, joten jatkettiin matkaa. 

Tää on taas jälleen kerran näitä söpöjä pikkukaupunkeja, joka tarkottaa sitä, että täälä on mm. kukkia ja sorsia. 

Tykkäsin kyllä myös hirmusti näistä pikkujoista, jotka virtas kaupungin läpi!

Aleksi päätti olla lainsuojaton ja ryhtyi hurjaks.. Aika kiltisti siis ollaan kuitenki oltu jos tää on pahin mitä ollaa lähiaikoina saatu päähän.. Ja tätäki kuvaa varte Aleksi tarvi pientä yllytystä.. Myönnän.

Paluumatkalle lähettiin ajaan pikkuteitä pitkin takas.. Kartan mukaan ne oli siis pienempiä ku moottoritiet, mutta ihan näin pieniä teitä en odottanu.. Tiet oli yhtä kapeita ku meidän mökkitie ja aina ku tuli auto vastaan nii alko vähä pelottaan, mut aina sitä sinne johki peltoon sai autonsa hetkeks. Ja sitte saatiin se kauan odotettu sade..

Ernesti ja mopo

Pari kuukautta sitte kokeiltiin ravustusta huonolla menestyksellä ja aateltiin, että ei me kyllä täältä voida lähtee ennen ku ollaan oikeesti saatu niitä rapuja. Otettiin siis meidän ravustussetti mukaan ja käytiin alakerran kaupasta hakemassa pekonia, koska kuultiin että se on rapujen suurta herkkua.

Tällä kertaa sujui vähän paremmin. Aleksin pussukkaan tarttui söpö pieni rapu, joka esitteli itsensä Ernestiksi. Ernesti oli kyllä aika raukka rapu.. Pienen koonsa lisäks siltä puuttui yks jalka.. :( Pian Ernestin seuraan liittyi myös Paavo, Kirsti, Olavi ja kaikista pienin Pirkko.

Paavo oli isoin, ahnein ja rumin. Vaikka se oli meidän pikku ämpärissä niin se vaan söi ja söi..

Oltiin meidän saaliista kuitenki aika ylpeitä ja melkeen tuli ikävä mun uusia ystävii ikävä ku ne lähti si takas mereen.. 

Yks päivä ku pääsin töistä nii lähettiin käppäileen kohti Poolen stadiumia ja ostettiin liput illan speedwayhin. Nopeesti alkoi kaduttaan, että korvatulpat jäi kotiin.. mutta muuten tosi jees !

Hurrasin aina ku muutki vaikka aina en ollu ihan varma että miks.. Kummastelin myös sitä että tuomarit ja vastustajajoukkueki sai niin suuret aplodit.. Ei siis sen kannalta muistuta suomalaista jääkiekkokulttuuria vaikka tää laji onki niille samanveronen ku aidolle suomalaisjuntille lätkä.
Aleksin mielestä kotijoukkue Poole Pirates voitti aivan liian helposti ja näytti sen takia vähän tältä:

mutta oikeesti oli kivaa ! Kerran kyllä päästiin vähä kauhisteleen ku kisaajille kävi hiukan köpösti. Lähdön jälkeinen eka mutka oli aina pahin, koska siinä kaikki ajoi tosi lähellä toisiaan ja joku törmäys siinä sitte kävi ja yks kuski lensi ku leppäkeihäs. Näytti aika pahalta, mutta kyllä se näytti vielä kävelevän vaikka kisan joutuki jättämään kesken. 

Ropinaa. 

Vihdoinki vettä ! Meillä on ollu täälä ihan huippusäät.. jopa vähä liianki kuumat, joten vesisade oli ihan odotettua.. ainaki ku on kyse Englannista. Muutenki on ihan Englantifiilis, ku kattelee päivät pitkät koulupukuja ja juo teetä.. siis PALJON teetä. Töissä joku tulee kysymään tunnin välein, halunko teetä.. Yks päivä tehtiin Englantilaista aamupalaaki ihan fiiliksen vuoks. 

Työt on lähteny käyntii ihan kivasti. Aluks oli vähä ikävä vanhaan työpaikkaan, mutta nyt alkaa viihtyyn jo ihan hyvin ku kaikki ei oo enää yhtä suurta kysymysmerkkii. Tulee kyllä aiva hinku hankkia koulupuku....

Kivaa on myös se, että tästä eteenpäin tossa rannassa on joka torstai jotain tapahtumaa, joka päättyy sitte ilotulitukseen. Tällä kertaa siel oli jotai perus pomppulinnatouhuu ja semmonen aitaus täynnä tosi kummallisia pyöriä. Yks oli semmonen mikä käänty vasemmalle ku käänsi oikeelle.. toisessa taas oli takana semmonen ostoskärryn tyylinen rengassysteemi, joka pyörii joka suuntaan nii et sillä pysty oikee driftaileen.. Ja miljoona muuta kummallisuutta. :---)

Nähtiin myös semmonen pyöräshow (tarkalleen en lajin nimee nyt tiedä....), missä ne hyppeli miten sattuu ja muuta siistii. Koin kuitenki olevani vähä liian lyhyt, joten näin oikeestaan kunnolla vaan ne osuudet, missä ne oli ilmassa...

Ilotulituski oli tosi näyttävä.. Paljo ne tota rahaa uskaltaa taivaalle posauttaa täälä! 

Hassuja kommenttejaki täälä välillä kuulee.. Yks päivä ku lähettiin rannalta ja painettiin meidän auton taikanappia, josta lähtee katto takaluukkuun nii joku tosi söpö pikkupoika huusi: "Mom look, that car is amazing !" Oltiin tosi otettuja.

Toisena päivänä kaupassa, ku odottelin Aleksia kaupan käytävällä, ku Aleksi olikadonnu ties minne (se aina välillä tekee niin), joku vähä höpsön näkönen mies tuli kysymään multa, että "are you waiting for Christmas?" Vastasin myöntävästi ihan ku se olis itsestäänselvyys.. Miekkonen näytti tosi tyytyväiseltä ja lähti meneen..

En aina ymmärrä näitä ihmisiä, aiva urpoja joka iikka! (Ihan siis hyvällä.)