I'm siiiinging in the rain !

Southampton ja Lyme Regis

Taas tuli viikoloppu ja sillon meillä on tapana aina lähtee johki päin maailmaa ja tällä kertaa päätettiin mennä Southamptoniin, jota voi sanoo jo ihan kaupungiks. Ihmisii oli jo niin paljo, että siinä meni jo joku maaginen raja sille, että sielä en enää haluis välttämättä asua, mutta ehdottomasti näkemisen arvonen paikka varsinki jos tykkää vähänki shoppailla.

Vietettiin sielä koko päivä ja pidettiin evätaukoo kivas puistos, jossa oli jotai torvityyppejä soittelemassa ja muutenki paljo ihmisii löhöilees. Ja koska rakastamme ruokaa käytiin myös syömässä vähän lisää Italialaisessa ravintolassa.. nam. 

Sielä oli menossa myös joku ihmeellinen sarvikuonotaidetempaus.. Ympäri kaupunkii oli sarvikuonoja, jotka oli maalattu jotenki hienosti.. tai vähemmän hienosti..

Niiden pointti jäi vähä epäselväks, mutta pakkohan niitä ny oli kuvata ku niitä kerran oli.. Kuinka usein sitä näkee sarvikuonoja keskellä kaupunkii !

Päivän päätteeks ku oltiin jo menossa kotiin päin muistettiin yhtäkkiä yhen paikallisen humalaisen miekkosen suosittelema paikka rannalla, missä pitäs ehdottomasti käydä.. Kyseinen tyyppi kertoi että sielä rannalla on kalliossa jotain vanhoja kaiverruksia.. jostain naamoista ja nyrkeistä se puhui.. Mentiin si vielä illalla rannalle. 

Eipä me mitää kaiverruksia löydetty.. Voihan tietty olla että se ukko oli nähny unta.. Sen sijaan nähtiin tehokas kalastustapa..

Jäpikällä oli neljä koukkuu siimassa ja ihan hyvin näytti taktiikka toimivan.. 

Rantahengailuks meni siis tääki ilta. Hansut tykkää !

Seuraavana päivä oli luvassa Lyme Regis. Sinne mentiin, koska kuultiin hyvät huhut et sielä on fossiileita. Ennen niitä en kuitenkaa pystyny miettimään mitää muuta ku jätskiä, koska oli niiiiiin kuuma.. 

ja koska jätski on hyvää.. :--)

Aluks ku etittiin fossiileita, ei oikeen tiedetty ees mitä ettiä. Kyllä me suunnilleen tiedettiin miltä ne näyttää, mutta tuntui niin hölmöltä kurkkia jokasen kiven alle ku ei tienny missä niitä on.. Luulin että niitä olis ollu ihan pilvin pimein.. Mutta ku semmosen näki nii ei siitä voinu erehtyä! 

Pikkuhiljaa alkoi kans tuntuun että vesi oli sen verran korkeella että edemmäs ei enää päästy meneen, mutta kyllä niitä onneks ihan tarpeeks tuli nähtyä. 

Yleensä ku lähetään johonki nii Aleksi hoitaa sen ajamisen ja mun ajelut on jääny vähä kokeiluasteelle, mutta nyt päätin että on aika ryhdistäytyy.. Oli tosi outoo.. Nää kadut on liian kapeita ! Ja ihan ojan puolella en onneks käyny, koska pientare pelasti.. Olin onnekas, koska yleensä niitä pientareita ei aina ees oo. Mutta hei jee !

Turistit........

En enää tunne täälä itteeni niin turistiks.. Täälä on hirmu paljo ollu ny kyllä niitä.. varsinki saksalaisia ja aina ku niihin törmää nii alitajunta huokailee niiden määrää ja sitä vaan miettii kuinka pöhköltä se tuntuu ku ne alkaa kuvaileen noita puhelinkoppeja.. eiks ne ny oo jo nähty? Tuntuu yhtä hölmöltä ku se ku japanilaiset turistit kuvaa Vaasassa vapaudenpatsasta.. :--) Se on huvittavaa !



Täälä on nyt koko ajan ollu menossa ja tulossa, joten yhtenä viikonloppuna päätettiin olla yks päivä ihan vaan Poolessa. Kierrettiin pari kauppaa ja käytiin kirjastossa.. Ei mitää sen kummempaa.. sakkoja pääsin kyllä jo kirjastoon maksamaan.. tyypillistä mua, mutta se oliki sitte päivän hurjin tapahtuma.
Sitte sai taas kotioleilu riittää ja lähettiin seuraavana vapaapäivänä Salisburyyn, missä suurin nähtävyys tais olla katedraali.

Kuollut mies.

Kuolleelta näytti myös kyltin lehmä..

Olin jokseenki järkyttynyt tästä pubin nimestä ja logosta.. En uskaltanu mennä sisään, joten jatkettiin matkaa. 

Tää on taas jälleen kerran näitä söpöjä pikkukaupunkeja, joka tarkottaa sitä, että täälä on mm. kukkia ja sorsia. 

Tykkäsin kyllä myös hirmusti näistä pikkujoista, jotka virtas kaupungin läpi!

Aleksi päätti olla lainsuojaton ja ryhtyi hurjaks.. Aika kiltisti siis ollaan kuitenki oltu jos tää on pahin mitä ollaa lähiaikoina saatu päähän.. Ja tätäki kuvaa varte Aleksi tarvi pientä yllytystä.. Myönnän.

Paluumatkalle lähettiin ajaan pikkuteitä pitkin takas.. Kartan mukaan ne oli siis pienempiä ku moottoritiet, mutta ihan näin pieniä teitä en odottanu.. Tiet oli yhtä kapeita ku meidän mökkitie ja aina ku tuli auto vastaan nii alko vähä pelottaan, mut aina sitä sinne johki peltoon sai autonsa hetkeks. Ja sitte saatiin se kauan odotettu sade..

Ernesti ja mopo

Pari kuukautta sitte kokeiltiin ravustusta huonolla menestyksellä ja aateltiin, että ei me kyllä täältä voida lähtee ennen ku ollaan oikeesti saatu niitä rapuja. Otettiin siis meidän ravustussetti mukaan ja käytiin alakerran kaupasta hakemassa pekonia, koska kuultiin että se on rapujen suurta herkkua.

Tällä kertaa sujui vähän paremmin. Aleksin pussukkaan tarttui söpö pieni rapu, joka esitteli itsensä Ernestiksi. Ernesti oli kyllä aika raukka rapu.. Pienen koonsa lisäks siltä puuttui yks jalka.. :( Pian Ernestin seuraan liittyi myös Paavo, Kirsti, Olavi ja kaikista pienin Pirkko.

Paavo oli isoin, ahnein ja rumin. Vaikka se oli meidän pikku ämpärissä niin se vaan söi ja söi..

Oltiin meidän saaliista kuitenki aika ylpeitä ja melkeen tuli ikävä mun uusia ystävii ikävä ku ne lähti si takas mereen.. 

Yks päivä ku pääsin töistä nii lähettiin käppäileen kohti Poolen stadiumia ja ostettiin liput illan speedwayhin. Nopeesti alkoi kaduttaan, että korvatulpat jäi kotiin.. mutta muuten tosi jees !

Hurrasin aina ku muutki vaikka aina en ollu ihan varma että miks.. Kummastelin myös sitä että tuomarit ja vastustajajoukkueki sai niin suuret aplodit.. Ei siis sen kannalta muistuta suomalaista jääkiekkokulttuuria vaikka tää laji onki niille samanveronen ku aidolle suomalaisjuntille lätkä.
Aleksin mielestä kotijoukkue Poole Pirates voitti aivan liian helposti ja näytti sen takia vähän tältä:

mutta oikeesti oli kivaa ! Kerran kyllä päästiin vähä kauhisteleen ku kisaajille kävi hiukan köpösti. Lähdön jälkeinen eka mutka oli aina pahin, koska siinä kaikki ajoi tosi lähellä toisiaan ja joku törmäys siinä sitte kävi ja yks kuski lensi ku leppäkeihäs. Näytti aika pahalta, mutta kyllä se näytti vielä kävelevän vaikka kisan joutuki jättämään kesken. 

Ropinaa. 

Vihdoinki vettä ! Meillä on ollu täälä ihan huippusäät.. jopa vähä liianki kuumat, joten vesisade oli ihan odotettua.. ainaki ku on kyse Englannista. Muutenki on ihan Englantifiilis, ku kattelee päivät pitkät koulupukuja ja juo teetä.. siis PALJON teetä. Töissä joku tulee kysymään tunnin välein, halunko teetä.. Yks päivä tehtiin Englantilaista aamupalaaki ihan fiiliksen vuoks. 

Työt on lähteny käyntii ihan kivasti. Aluks oli vähä ikävä vanhaan työpaikkaan, mutta nyt alkaa viihtyyn jo ihan hyvin ku kaikki ei oo enää yhtä suurta kysymysmerkkii. Tulee kyllä aiva hinku hankkia koulupuku....

Kivaa on myös se, että tästä eteenpäin tossa rannassa on joka torstai jotain tapahtumaa, joka päättyy sitte ilotulitukseen. Tällä kertaa siel oli jotai perus pomppulinnatouhuu ja semmonen aitaus täynnä tosi kummallisia pyöriä. Yks oli semmonen mikä käänty vasemmalle ku käänsi oikeelle.. toisessa taas oli takana semmonen ostoskärryn tyylinen rengassysteemi, joka pyörii joka suuntaan nii et sillä pysty oikee driftaileen.. Ja miljoona muuta kummallisuutta. :---)

Nähtiin myös semmonen pyöräshow (tarkalleen en lajin nimee nyt tiedä....), missä ne hyppeli miten sattuu ja muuta siistii. Koin kuitenki olevani vähä liian lyhyt, joten näin oikeestaan kunnolla vaan ne osuudet, missä ne oli ilmassa...

Ilotulituski oli tosi näyttävä.. Paljo ne tota rahaa uskaltaa taivaalle posauttaa täälä! 

Hassuja kommenttejaki täälä välillä kuulee.. Yks päivä ku lähettiin rannalta ja painettiin meidän auton taikanappia, josta lähtee katto takaluukkuun nii joku tosi söpö pikkupoika huusi: "Mom look, that car is amazing !" Oltiin tosi otettuja.

Toisena päivänä kaupassa, ku odottelin Aleksia kaupan käytävällä, ku Aleksi olikadonnu ties minne (se aina välillä tekee niin), joku vähä höpsön näkönen mies tuli kysymään multa, että "are you waiting for Christmas?" Vastasin myöntävästi ihan ku se olis itsestäänselvyys.. Miekkonen näytti tosi tyytyväiseltä ja lähti meneen..

En aina ymmärrä näitä ihmisiä, aiva urpoja joka iikka! (Ihan siis hyvällä.)